Mitä sota tekee rahalle
Tarkastelimme kuutta sotaa ja kriisiä Euroopassa. Useimmissa niistä tavallinen raha menetti nopeasti arvoaan, ja joka kerta hallitukset puuttuivat asiaan uusilla valuutoilla, jäädytetyillä tileillä tai pääomakontrolleilla.
Saksa · 1914–1923
- Mitä tapahtui
- Sota rahoitettiin lainoilla ja painetulla rahalla. Marraskuussa 1923 yksi dollari maksoi 4,2 biljoonaa markkaa; vuonna 1914 se maksoi 4,2 markkaa.
- Mitä hallitukset tekivät
- Uusi valuutta, rentenmark: 1 rentenmark korvasi 1 biljoonan (10¹²) paperimarkan. Säästöt pyyhkiytyivät pois.
Alankomaat · 1945
- Mitä tapahtui
- Miehityksen aikana rahan määrä kasvoi 2,6 miljardista guldenista (1940) 10,9 miljardiin (1945), vaikka ostettavaa oli paljon vähemmän.
- Mitä hallitukset tekivät
- Valtiovarainministeri Lieftinckin rahanpuhdistus: 100 guldenin setelit mitätöitiin 9. heinäkuuta ja kaikki muut setelit 26. syyskuuta. Pankkitilit jäädytettiin, ja jokainen sai aluksi 10 guldenia uutta rahaa.
Unkari · 1945–1946
- Mitä tapahtui
- Pahin koskaan mitattu hyperinflaatio: heinäkuussa 1946 hinnat kaksinkertaistuivat noin 15 tunnin välein.
- Mitä hallitukset tekivät
- 1. elokuuta 1946 tuli forintti: 1 forintti korvasi 4 × 10²⁹ pengőä.
Länsi-Saksa · 1948
- Mitä tapahtui
- Sodan jälkeen valtakunnanmarkka oli lähes arvoton. Savukkeet toimivat maksuvälineenä paremmin kuin raha.
- Mitä hallitukset tekivät
- 20. kesäkuuta 1948 otettiin käyttöön Saksan markka. Palkat ja hinnat muunnettiin suhteessa 1:1, mutta säästöt noin 10 valtakunnanmarkkaa yhteen Saksan markkaan tai huonommin.
Ukraina · 2014–2022
- Mitä tapahtui
- Krimin liittämisen ja Donbasin sodan jälkeen hryvnja heikkeni noin 8:sta yli 30:een dollaria kohden (helmikuu 2015).
- Mitä hallitukset tekivät
- Laajamittaisen hyökkäyksen alkaessa 2022 keskuspankki kiinnitti kurssin 29,25:een dollaria kohden ja muutti sen heinäkuussa 2022 tasolle 36,57: dollari kallistui 25 %. Ulkomaan valuutan nostoja ja siirtoja rajoitettiin.
Venäjä · 2022
- Mitä tapahtui
- Ukrainaan hyökkäämisen ja länsimaiden pakotteiden jälkeen rupla putosi historiallisen alhaiselle tasolle.
- Mitä hallitukset tekivät
- Keskuspankki nosti ohjauskoron 20 %:iin, viejien oli vaihdettava 80 % valuuttatuloistaan, ja käyttöön otettiin pääomakontrollit. Kurssi toipui, mutta venäläiset eivät enää voineet vapaasti nostaa dollarisäästöjään tai siirtää rahaa ulkomaille.
Mitä tästä voi oppia
- Tavallinen raha pankissa ja suuret setelit olivat aina haavoittuvimpia.
- Hallitukset puuttuvat asiaan uusilla valuutoilla, jäädytetyillä tileillä ja pääomakontrolleilla, usein yhdessä yössä.
- Hajauttaminen auttaa: varastot, käteinen pieninä seteleinä ja kouriintuntuva omaisuus. Bitcoin voi olla täydennys, mutta ilman takuuta.