Kokonaiskatsaus kaikkien niiden Euroopan maiden valtionvelkaan, joista luvut ovat tiedossa. Mitä suurempi velka, sitä vähemmän liikkumavaraa maalla on, kun kriisi tai sota vaatii lisärahaa, ja sitä suurempi on korkojen nousun, veronkorotusten tai inflaation riski.
Raha on usein ensimmäinen merkki siitä, että jokin on muuttumassa. Kauan ennen kuin hyllyt ovat tyhjiä, näet jännitteitä veloissa, koroissa ja valuuttakursseissa. Kun seuraat näitä merkkejä, sinulla on aikaa valmistautua rauhassa.
Maalla, jolla on suuri velka ja korkea korko, on vähemmän rahaa jäljellä, kun kriisi tulee. Silloin edessä ovat leikkaukset, korkeammat verot tai lisää painettua rahaa, ja sen huomaat omassa lompakossasi.
Sodissa ja suurissa kriiseissä valtiot ovat usein luoneet lisää rahaa menojensa maksamiseen. Seurauksena oli yleensä inflaatio: säästöjen arvo laski.
Kun valuutta heikkenee nopeasti, kuten hryvnja vuosina 2014–2015 tai rupla vuonna 2022, se kertoo paniikista, pääomapaosta tai pakotteista. Kaikki ulkomailta tuleva, kuten polttoaine ja lääkkeet, kallistuu silloin heti.
Jos sijoittajat yhtäkkiä vaativat maalta paljon korkeampaa korkoa, he epäilevät, pystyykö maa maksamaan velkansa takaisin. Näin eurokriisi alkoi Kreikassa vuonna 2010.
Finanssikriisissä pankit voivat sulkeutua tilapäisesti tai rajoittaa nostoja, kuten Kyproksella vuonna 2013 ja Kreikassa vuonna 2015. Siksi suosittelemme pitämään käteistä kotona.
Tällä sivustolla seuraamme Euroopan valtionvelkoja, EU:n omaa velkaa, dollaria ja Yhdysvaltain velkaa, ruplaa ja hryvnjaa sekä bitcoinia ja hopeaa. Ei ennusteita, vain signaaleja.
Signaalit eivät ole varmuuksia. Käytä niitä, jotta perusasiat ovat ajoissa kunnossa: vesi, ruoka, käteinen ja suunnitelma. Ei sijoitusneuvontaa. Lue myös: mitä sota tekee rahalle
Jäsenmaiden velkojen lisäksi Euroopan unioni ottaa myös itse lainaa. Sen tekee Euroopan komissio myymällä joukkovelkakirjoja sijoittajille, kuten pankeille, eläkerahastoille ja keskuspankeille eri puolilla maailmaa. Rahat, jotka EU lainaa edelleen maille, maksavat takaisin nämä maat; avustusosuus, lähinnä koronaelpymisrahasto, maksetaan takaisin EU:n talousarviosta eli viime kädessä jäsenmaiden rahoilla. Se ei ole Euroopan keskuspankin velkaa.
Näissä maissa julkisella sektorilla on enemmän rahoitusvaroja kuin velkaa, lähinnä hyvinä vuosina kerättyjen rahastojen ansiosta. Bruttovelka ei siis kerro kaikkea.
Lähde: Eurostat, julkisyhteisöjen rahoitusvarojen nettoarvo, vuoden 2026 ensimmäinen neljännes (alustava). Liechtenstein: IMF. Monaco: oma laskelma viranomaisten lukujen perusteella, ei suoraan vertailukelpoinen. Kaikilla muilla Euroopan mailla on nettovelkaa.
BKT on kaikki, mitä maa ansaitsee vuodessa. EU-maat ovat sopineet, ettei velka saisi ylittää 60 % BKT:stä.
| Maa | Velka | Euroina | % BKT | Muutos | Ajankohta | Lähde |
|---|
EU-maat ja Norja: Eurostat, vuoden 2026 ensimmäinen neljännes, alustavat luvut EU:n määritelmän mukaan. Seuraavan neljänneksen luvut julkaistaan arviolta lokakuun lopussa.
Muut maat: tuoreimmat viralliset luvut ministeriöiltä, tilastovirastoilta tai IMF:ltä. Määritelmät ja ajankohdat vaihtelevat.
Muutos on laskettu maan omassa valuutassa verrattuna mainittuun aiempaan ajankohtaan.
Yleistä tietoa, ei sijoitusneuvontaa.